Mieliala ja kroppa on taas normaali sen viikon takaisen liiallisen kalorilaskun jäljiltä ja nyt kun kalorit on siinä 1800-2000 paikkeilla olotilakin ja jaksaminen on aivan toista luokkaa. Kuulin, että mun tilasta silloin oltiin hieman jopa huolissaan kun näytin aikaslailla heikolta. Onneksi tajusin itsekin, että nyt suunta on kohti metsää ja lujaa ja vaihdoin ajoissa suuntaa.
Muistan kun mä alotin aikoinaan salilla mä en koskaan juossut juoksumatolla. Se tuntui jotenkin häpeälliseltä koska tiesin etten jaksaisi juuri mitään. Toisaalta mitäpä se kellee kuuluu juokseeko vai käveleekö siinä ja kuinka kauan. Enpä siis olisi uskonut, että jonain päivänä mä itseasiassa nautin juoksumatolla juoksemisesta ja tänään oli yksi hyvistä hetkistä kun jolkottelin parhaimmillaan 9,5km/h vauhtia eikä rehellisesti sanottuna tehnyt edes tiukkaa. Tästä on siis hyvä siirtyä jälleen ulos lenkkeilemiseen :)
Niin sen lisäksi, että maksan salikortista vain jotta pääsen p*rseilee peilien eteen mä käyn siellä myös ottamassa lepoa... No ei sentäs :) Kuva on keskeltä tämän päiväistä vatsatreeniä. Lisää hyviä fiiliksiä kun tajusin, että vaikka vatsoissa on vielä paljon tekemistä ja leikkausalueen paranemisprosessi on kesken, joka omalta osaltaan hidastaa tuloksien saamista on kuitenkin jotain pientä edistystä tapahtunut kun toistot vaan lisääntyy.
Kyllä, hitokseen on vielä tekemistä, mutta näyttää tuo jo paljon paremmalta kuin esimerkiksi vuosi sitten.
... Ja nyt tulee taas sellanen hetki kun ihmettelen,
että julkasinko mä juuri kuvan kropastani???
Sain kutsun ihanan työkaverini kesähäihin ja tottakai, pitäähän sinne uusi mekko saada. Löysin eBaysta, kiinalaiselta myyjältä ihanan mekon, mutta tietäen, että Kiinassa nuo ihmiset on hieman eri koko kalibeeria kuin täällä mietin useamman viikon uskallanko tilata, että jos se onkin liian pieni tms. Voi sitä pettymystä siinä vaiheessa! Lopulta otin kuitenkin riskin ja tänään oli tullut ilmoitus, että paketti on noudettavissa postista. Kyllä muuten jännitti kun avasin pakettia ja aloin sovittaa mekkoa.... ja mikä oli lopputulos? TÄYDELLINEN! Siinä taisi hieman hymyä irrota kun peilin edessä keikistelin mekko päällä itseäni kiitellen tähän mennessä tehdystä kropan muutoksesta. Siinä sitten samantien äitille soittoa... "Äiti, se mekko on hyvä... ei, se on täydellinen!" :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti