Selkätreeniä vihdoinkin!

Totesin tänään salilla, että mä oon ehkä vähän turhaan himmaillut ja tavallaan pelännyt selän treenaamista, sillä kyllä se näyttää jo kestävän iskua.

Mulla kipeytyy aikalailla lapaluista ylöspäin todella helposti (mm. ammatin varjopuolia) ja olenkin tässä matkan varrella todennut, että se pari kertaa kuussa hieronta pitää yläselän, hartiat ja niskan kondiksessa. Noh mitä tapahtui kun en lähestulkoon kuukauteen kerennyt/päässyt hierottavaksi... kyllä, niska ja hartiat jumiutui täysin, joka sitten eräänä kauniina aamuna eskaloitui siihen pisteeseen, että mun pää ei kääntynyt oikealle ja vielä vähemmän vasemmalle. Selkä- ja olkapäätreenit oli tässä vaiheessa jäänyt pois jo muutamaa viikkoa aiemmin. Viikko sitten keskiviikkona, tulehduskipu- ja lihasrelaksanttikuurien jälkeen uskaltauduin ensimmäistä kertaa hierottavaksi ja voin kertoa, että kyllä muuten tuntui! Varsinkin pari seuraavaa päivää kun yläselkä oli todella kosketusarka, mutta oli se sen arvoista.

Pari viikkoa sitten kun salilla oli InBody-mittaus (pari kirjoitusta alaspäin) oli paikalla myöskin PT antamassa vinkkejä treeneihin. Koska selän treenaaminen on tähän mennessä ollut mun isoin ongelma-alue päätin käyttää tilaisuutta hyväkseni, nappasin PT:tä hihasta ja mentiin yhdessä salin puolelle tsekkaamaan hyviä selkäliikkeitä ja nimenomaan sitä oikeaa tekniikkaa.

Nyt olenkin sitten pikkuhiljaa alkanut taas ahertaa selkää, joka PT:n neuvosta on tällä hetkellä jaettu kahteen eri osaan:

Kulmasoutu Smithissä
T-Tankosoutu
Alatalja kapealla ja leveällä otteella

Ylätalja kapealla ja leveällä otteella
Kulmasoutu käsipainolla
Alasveto taljassa
Treenien välissä on päivän tai kahden tauko, jolloin treenataan muuta ryhmää.


Kuvaa katsoessa voin niin kuulla PT:n sanovan: "Laske ittees vielä alemmas, takapuolta enemmän taakse
ja kädet lähemmäs kroppaa..."
Puolustukseksi voin tosin sanoa, että varsinainen treeni oli jo tehty ja kuvat otettu, kuten aina, treenin jälkeen, jolloin energiat ja keskittyminen oli jo puoliteholla...


Selän jälkeen tein vielä vatsat ja TRX-nauhojen jälkeen olo oli...

Mä oon niin tööt! :)

Loppuun kuva erään kanssatreenaajan kengistä :)


Ei ehkä ihan ne parhaimmat/tukevimmat salille, mutta väri on niin kohdillaan ja saa ainakin mut aina hymyilemään :) Miksi aina pitäisi olla perustylsät mustat!?!?

Uusia housuja

Ensimmäiseksi haluun kiittää sitä lukijaa, joka jätti kommentin edelliseen kirjoitukseen: Kiitos, lämmitti sydäntä kovasti :)


Ai, että mä odotin tuota pakettia! Ja kun siitä tuli saapumisviesti tekstiviestinä niin tottakai mä olin silloin töissä eikä mitään puhetta, että pääsisin hakemaan. Piti siis odottaa seuraavaan aamuun...


Mun kauan haaveilemat Better Bodiesin Windpantsit ja uudet collarit... Samat collarithan mulla löytyy jo mustana ja pinkkinä. Vaikka mä olen muutamaankin otteeseen lukenut, että Better Bodies on #WannaBeFitness-bimbojen ihmisten käyttämä vaatemerkki niin mä haistatan piupaut sellasille puheille, nimittäin BB vaatteet, niin treeneissä kuin vapaa-ajallakin on aivan hemmetin mukavat. Ei purista eikä kiristä, istuvuus on täydellinen ja kestää muuten käyttöä ja pesua. Eihän ne mitään halpoja ole ja senpä takia uusia ei ihan joka kuukausi, eikä edes joka toinen kuukausi osteta, mutta kuten sanonta kuuluu köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa on satsattava laatuun ja BB ei, ainakaan mun käytössä ole tuota laatuvaatimusta pettänyt. Mä kuljen BB pöksyissä kaikkialle :)

Ps. Jos joku muuten tietää mistä noita collareita saisi valkoisena niin ilmoittakoon mulle asap! :)


Onko kellään muulla ollut koskaan sellasta "incognito (suom. anonyymi, tuntematon)" fiilistä treenatessa? Sellasta, että haluut olla vaan omissa oloissasi ja tehdä oman treenisi ilman, että kukaan edes moikkaa sulle. Mulla meinaan on tässä muutaman kerran ollut ja silloin mä vedän päälle mun ainoan hupullisen reenipaidan ja mulle tulee heti sellanen muista eristäytynyt-fiilis :)

#SaaHymyilläMuttaNäinSeVaanMenee :)

Mahtava maanantai!

Siitä huolimatta, että tänään on ollut maanantai niin mulla on ollut aivan järjettömän hyvä päivä. Jopa salilla hämmästeltiin mun energisyyttä ja hyväntuulisuutta :) Enpä osaa sanoa mistä se "mä vaan olen tänään yhtä hymyä" johtui, mutta mulla oli vaan niin hyvä fiilis. Takaraivossa tosin kutkutti hieman iltapäivän InBody-kehonkoostumusmittaus, jolle mä vielä muutama viikko sitten sanoin ei kiitos, ei pysty. Huhtikuussahan mä kävin ensimmäistä kertaa elämässäni ko. mittauksessa ja silloiset tulokset olivat ihan positiviisia ja nyt olisi mahdollisuus nähdä mustaa valkoisella mihin suuntaan puolessa vuodessa on menty... MUTTA kun treenit ei ole kulkenut aivan halutulla tavalla ja kesäkin oli ja meni tuossa välissä... Niin ja puhumattakaan viikko sitten maanantaina suoritetusta hyppäyksestä vaa'alle!


Tämänpäiväinen mittaus mielessä minähän päätin polkaista käyntiin viikon kestävän dieetin, tarkoituksena tiputtaa nesteet. Onnistuin siinä ihan hyvin ja viikossa kiloja tippuikin oman vaa'an mukaan 3-4kg. Uskaltauduin sittenkin mittaukseen.


Mittaukset salille tuli, kuten huhtikuussakin, tekemään Easyway Finland Oy ja goodness gracious mua jännitti! Mä en mittauksen jälkeen uskaltanut edes katsoa tuloksia ja verrata niitä edellisiin kunnes istuin alas mittauksia tekevän Ossin kanssa, joka ensi töikseen tokaisi "hyvältä näyttää" ja sitten ruvettiin katsomaan lukemia tarkemmin...


Rasvaton massa on kasvanut (jia!), rasvaprosentti on tippunut (jia!) ja sitten siihen mitä mä odotin ehkä eniten... mites se lihasmassa? Olenko mä saanut tässä puolen vuoden aikana kasvatettua lihasmassaa laisinkaan? Ja vastaus on... OLEN! Kokonaista 2,9kg! Sain myös hyvää palautetta kokonaisvaltaisesta lihastasapainosta eli siis molemmat kädet, molemmat jalat ja keskivartalo saivat kaikki plussalukemia... Siinä missä ohimennen kuulin muutaman jäppisen saavan pientä huomautusta alavartalon lukemista verrattuna ylävartaloon... Ja tähän voisi laittaa sen kuuluisan "don't skip the legday!" ;D

Mä en kyennyt lakata hymyilemästä ja taisi siinä muutama onnenkyynelkin ohimennen tipahtaa, sillä tää ihmislapsi oli ja on edelleenkin aivan liekeissä! Kyllä tuli taas motivaatiota 110% lisää treenaamiseen! :) Kaikkihan sen tietää, että mä fanitan Cheekkiä ja vaikka Cheek tarkoittaakin Ne Tekee-biisissä jotain aivan muuta niin mä oon vaan koko päivän huudellut itsekseni "ne tekee töitä sen eteen" lainia :D

... Ja näihin herkullisiin tunnelmiin se maanantai sitten päättyi. Vietettiin mun rakkaan ystävän läksiäisiä lettukestien merkeissä ja päälle tietysti vielä jäätelöä...

...Ja jälkeenpäin näky oli kuin kaikki tytöt olisi ollut 9kk:lla raskaana! :)
#SiihenLoppuiSeDieetti

Hupsis!

Hupsis indeed! Siinä meni koko lokakuu ilman yhtäkään päivitystä. Oops pahoittelen.

Hengissä kuitenkin ollaan ja kaikki hyvin.


Tai siis mitä treeneihin tulee niin kaikki ei ole ollut hyvin. Kun en hetkeen päässyt hierojalle niin hartiat ja niskahan alkoi kipuilla ja siitä johtuen selkä ja olkapäätreenit jäi kokonaan pois. Yhtenä aamuna se sitten eskaloitui niin pitkälle, että pää ei kääntynyt oikealle ja vielä vähemmän vasemmalle. Nyt on sitten reilun viikon verran vedetty kitusiin tulehduskipulääkettä ja sirdaludia ja nyt alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että kohta voisi aloittaa hieronnat jälleen ja alkaa pistämään hartiat ja niska taas kondikseen. Kyllä mä tässä yksi ilta uskalsin jo kokeilla kevyttä selkätreeniä ja ihan kohtalaisesti se sujui.

Seuraavassa hieman menneiden viikkojen reenejä kuvina...











Suunta on vain ylöspäin :) <3

Tulipa sitä Fitness Expossakin taas pyörähdettyä :)




Aina niin ihana ja ystävällinen Jutta


Michelle Lewin, jota ei turhaan kutsuta La Cuerpa,
joka espanjaksi tarkoittaa THE kroppaa.