Aurinkoinen lenkki

Eilen illalla olisi tehnyt mieli lähteä vielä päivän päätteeksi lenkille, mutta kellon ollessa jo tarpeeksi ulkona oli liikenteessä enää urpoja viihteelle menijöitä, joten päätin (hieman vastahakoisesti tosin) jättää lenkin tälle päivälle... Ja lenkillehän mä tänään sitten suuntasin.

Nike+ Running-sovellus kertoo lenkin kestäneen 1:10 ja lenkin pituudeksi tuli 8,15km. Suosittelen muuten tuota sovellusta, jos omistat iPhonen tai Androidia käyttävän puhelimen! Jalat ja kunto olisi vielä suonut kilometrin tai kaksi, mutta hermot alkoi kiristymään paikkapaikoin olleiden liukkaiden jäisien osuuksien takia, jotka hidasti menoa. Saisi jo sulaa pois! Ja siksi toisekseen mulla taisi olla hieman liikaa päällä kun tuntui, että lämpöhalvaus siinä matkan varrella vielä tulee.

Nyt voikin hyvällä omallatunnolla hieman herkutella kaverin seurassa illalla :)

Yläkroppatreenikin alkaa sujumaan

Se olisi jälleen kertaalleen ohjelma suoritettu loppuun kun kävin tänään tekemässä viimeisen yläkroppatreenin. Seuraavaksi vuorossa onkin pari päivää lepoa ja loppuviikko kevyempää treeniä salilla.


Sali oli lähes tyhjä koko sen ajan kun olin siellä ja mä nautin aivan täysillä kun sai treenata rauhassa, ihan omissa oloissaan :)

Yläkroppatreeni ei ole koskaan ollut lähellä mun sydäntä, johtuen todennäköisesti siitä, että mulla yläkroppa ei ole niin vahva ja sen takia treenitkin on tuntunut tämän tästä kuin tervassa juoksemiselta. Onneksi en kuitenkaan ole antanut periksi sillä nyt tämäkin osa alkaa jo sujumaan ja esimerkiksi tänään treeni tuntui jo ihan ok:lta :)



No siinä vipareiden ja pystysoudun ohessa oli pakko hieman keikistellä peilille (varsinkin kun siellä salilla ei ollut muita :D) ja sorruin itseasiassa tsekkailemaan takabaksia I swear ensimmäistä kertaa ikinä salilla! :) Kyllä ne kyykkäämiset ja askelkyykyt on jo jonkinlaista tulosta saaneet aikaseksi, mutta vielä on tekemistä... paljon!




Hauiksen treenaaminen taljassa maaten on edelleenkin mun suosikkiliike (parempi kuva liikkeestä).


Kotiin päästyä olisi tehnyt mieli hakea jotain pillillä vedettävää ruokaa, sillä kädet ei noussut juuri mihinkään eli siis treeni osui ja upposi :)

Palauttava lenkki

Tosiasiahan on, että mä oon laiminlyönyt kroppaa huoltavia ja palauttavia harjoituksia. Soo soo minä! Salilla on treenin jälkeen tullut venyteltyä, mutta joogaan en ole kerennyt ja lenkitkin on jäänyt vähemmälle. Niin ja vielä vähemmän mä olen saanut kroppaani mihinkään hierontaan! Tänään oli kuitenkin sellanen fiilis, että pipo tiukasti korville, musat kaakkoon, lenkkarit jalkaan ja ei muuta kuin ulos palauttavalle lenkille. Noh, kaikki muut kyllä toteutu muttei se "palauttava" osa, sillä fiilis kun oli kohdillaan, kunto on parantunut roimasti ja tossu kulki liiankin hyvin niin siinähän sitä sitten mentiin, paljon kovemmalla sykkeellä kuin sana "palauttava" oikeasti tarkoittaa.


Piilarit melkein jääty silmiin, paikka paikoin oli liukasta ja juoksemista ei helpottanut yhtään se, että housuja sai olla tämän tästä nostamassa (Note to self: osta uudet juoksuhousut kevääksi!), mutta tulipa sitä kuitenkin tehtyä uusi oma ennätys 5 kilometrille... ja vielä kun ottaa huomioon sen, että edellisestä juoksulenkistä on vierähtänyt jo viikko jos toinenkin... saattaa olla enemmänkin... niin olen enemmän kuin tyytyväinen :)


Tuskin maltan odottaa, että tiet sulaa ja pääsee juoksemaan ilman, että koko ajan saa varoa missä kohtaa saattaa liukastua.

Hyvä, parempi, paras jalkatreeni

Aloitetaanpa tämä postaus asialla, joka piristi mun muuten p*skaa huonoa fiilistä.


Tein aivan jäätävän hyvän löydön Gazozin liikkeestä. Tai no en minä sitä löytöä tehnyt vaan myyjä, mutta sovituksen jälkeen mä en vaan voinut jättää tätä helmeä ostamatta. Mitä mä löysin selviää tuossa tuokiossa... :)

Kotona lounas kitusiin, ulkovaatteet niskaan ja ei muuta kuin suunta salille.






Vuorossa oli ohjelman viimeinen jalka-/keskikroppa-/pakaratreeni ennen kevennysviikkoa ja vaikka se olikin rankka ja irvistettyä tuli monen monta kertaa niin mahtava se oli siltikin! Voisin jopa sanoa, että yksi parhaimmista tähän mennessä :) 10min lämmittelyn jälkeen painot kiinni Smithiin ja siinä menikin sitten tovi kyykätessä ja pohkeita treenatessa.






Reidenojennuksessa sain etureidet niin tuleen, että loppuajasta meinasin jo nähdä tähtiä. Siinä sitten seuraavaksi takareisiä treenatessa mietin, että miksen mä saa niihin samanlaista poltetta aikaseksi kuin etureisiin. Osuvan treenin mä niihinkin sain, mutten kuitenkaan niin hyvää kuin etureisiin.

Jaloista on sen verran mainittava, että hitto mä alan oikeesti tykkää niistä. Tiedä sitten onko se vain mun omaa kuvitelmaa, mutta aivan kuin niissä alkaisi tässä vaiheessa näkyä selkeetä tulosta, ainakin etureisissä. Seuraavaksi mä haluun nähdä samanlaista tulosta yläselässä.

Keskikroppatreeni piti sisällään jälleen kyljet ja vatsat. Pakarat tein sumokyykyin kahvakuulan avustuksella.


...Ja sitten siihen aiemmin mainittuun huippulöytöön! :)


Ta-daa uudet treenihousut! Eikä ihan mitkä tahansa treenihousut vaan Better Bodiesin :) Eilen viimeksi kävin Gazozin nettisivuilla tsekkailemassa valikoimaa kunnes tajusin, että Lahdessahan on Gazoz/Louco liike ja sinnehän mä suuntasin tänään. Sen lisäksi, että nää housut on aivan mielettömän hyvät jalassa treenatessa (olihan ne heti laitettava testiin :) niin se mikä teki näistä sen helmen...


Jos huomenna ei jaloissa tunnu minkäänlaista kipua niin ei sitten koskaan!

Mukavaa viikonloppua! :)

Bäk in ruotu!

Hell no!
... Ja senpä takia nostin pään pystyyn ja marssin tänää salille tekemään jo muutaman päivän vuoroaan odottanutta yläkroppatreeniä. Treeniohjelma on edennyt taas sen verran eteenpäin, että on jälleen ollut aika nostaa painoja sen 10%. Joissain liikkeissä se tosin jää alle tuon 10% ja jossain nousee hieman enemmänkin, riippuu niin miten laitteiden painot on mitotettu. Pakko tosin myöntää, että tämän päiväisessä treenissä oli muutamissa liikkeissä pakko mennä vanhoilla painoilla vielä kerran... kyllä sen heti huomaa kun on ollut pari päivää hunningolla ja 8kg käsipaino tuntuu painavan 100kg enemmän kuin 7kg :D Mutta kädet on ollut aika makaronia loppupäivän ja varsinkin hauikset, joten kai sitä jonkinlaista osumaa on saanut aikaseksi :)

Huomenna on aika jälleen piiskata jalkoja ja pakaroita. Love it!


Kerroin systerille mun flippaamisesta ja senkin mielestä on korkea aika lisätä kaloreita ja hiilareita. Ei kiitos enää uusia flippaamisia, mutta myös koska ei yksinkertaisesti meinaa tehot riittää. Mikko sanoi samaa jo muutama päivä sitten kun sille tehojen riittämättömyyttä valitin kerroin, mutta kun rehellisesti sanottuna hieman pelottaa tuo kalorien lisäys kun en vielä kuitenkaan ole päässyt tavoitteeseen tän painon pudottamisen kanssa... tosin tiedän senkin, että nyt meen niin miinuskaloreilla verrattuna treenin määrään, että ei näillä voi jaksaakaan.


Vielä kun jaksaisi pakata reenikassi ja huomisen ruuat valmiiksi niin sitten pääsisi nukkumaan...

Totaaliromahdus

Aloin tässä miettimään, että mistä mun totaalinen romahtaminen mahtoi oikein johtua ja tulin muistaneeksi erään keskustelun ihmisen kanssa, joka on aloittamassa kisadieettiä. Tämä ihminen varoitteli, että tiukka ruokavalio vaikuttaa myös mieleen ja sitä kautta tietysti mahdollisesti käyttäytymiseen. Päätin ottaa asiasta hieman selvää...

Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tunnemme ja käyttäydymme. Hyvä esimerkki ravinnon ja aivojen yhteispelistä on hermovälittäjäaine serotoniini. Sen tuotantoa ja erittymistä on mahdollista muuttaa ateriavalinnoilla.

Serotoniinia muodostuu tryptofaani-aminohaposta. Tryptofaani-aminohappo pääsee aivoihin vain silloin, kun syömme hiilihydraattipitoisia ruokia. Hiilihydraatit lisäävät serotoniin määrä keskushermostossa, mutta se mikä jää usein pienemmälle huomiolle on, että jo pienikin annos yhtäaikaisesti nautittua proteiinia estää hiilihydraattien serotoniinivaikutusta.

Monet tutkimukset osoittavat, että tryptofaaniton ruokavalio vähentää aivojen serotoniinia ja laskee mielialaa. Aminohapon puute voi lisätä masennusoireita, jos tautiin on taipumusta.

Lähde ja Lähde

Mä syön siis todella niukasti hiilihydraatteja, mutta paljon proteiinia ja tähän kun vielä lisätään viime päivien alkoholin käyttö, joka kiihdyttää tryptofaania hajottavan entsyymin tuotantoa ja muut negatiivisesti mieleen vaikuttavat asiat niin siinähän se soppa olikin sitten valmis = pää jääty aivan totaalisesti, mä olin aivan pihalla enkä kyennyt minkäänlaiseen järjelliseen ajatteluun. Aamuyö ja päivä meni täysin valvoessa ja itkiessä enkä mä rehellisesti sanottuna tajunnut mistään mitään. Valitettavasti mä menin vielä purkamaan pahaa oloani ulkopuoliseen ihmiseen... Jos satut lukemaan tätä niin pyydän anteeksi!

Toista kertaa en halua tätä enää kokea ja senpä takia nyt saa jäädä kaikki ylimääräinen ja keskityn vaan treenaamiseen.

Liian suuret vaatteet

Taisin joskus aiemmin mainita, että mä en ole koskaan ollut farkkuihminen, mutta yhdet mä olen joskus vuosia sitten ostanut ja pitänyt niitä ns. mittahousuina tai miksikä niitä sitten haluaakaan kutsua. Noh äiti eilen kylässä käydessään kyseli muutamista mun vaatteista ja pitihän niitä sitten kokeilla ja esitellä kuinka moni niistä on nykyään mulle isoja ja roikkuu päällä... myös ne farkut.

Mitä enemmän liikkui niin sen alemmas ne vaan vajosi...



Yritin sitten vyön kanssa ja ne roikkui silti, koska vyöstä loppui reiät kesken... :D


Lisää näitä fiiliksiä! :)

Pohjakosketus

Väärä seura potenssiin 1
+ Baari-ilta potenssiin 4
+ Skipattu treeni potenssiin 2
= Pohjakosketus
Surkee viikko takana. Sinänsä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut, mutta kaikki mihin mä kosken tuntuu hajoavan ja yksi väärä asia johti toiseen ja toinen jälleen kolmanteen. Mä tutustuin ihmiseen, joka oli ns. too good to be true ja josta koitui sitten vaan pahaa mieltä. Tämän seurauksena mä viihdyin tässä muutaman viime päivän ajan vähän liikaakin tuolla yöelämässä, joka taasen tarkoitti sitä, että salille ei ollut asiaa. Fail! koko helkkarin litania.

Mulla on ihan sellanen tunne, että mua ei ole tarkoitettu olemaan onnellinen, ainakaan jos siihen onnellisuuteen pitäisi liittyä muita ihmisiä. Senpä takia mä tein päätöksen, että tästä eteenpäin mä keskityn vain ja ainoastaan treenaamiseen koska se tekee mut onnelliseksi eikä siihen voi vaikuttaa kukaan ulkopuolinen.

Totaaliromahtamisen jälkeen alhaalta on suunta vain ylöspäin!

... Ja huomenna hakataan taas säkkiä salilla oikein urakalla! :D

Taas uusi, aivan huippubiisi treeni-iPodiin!

Kilot ne vaan karisee

6kk tätä uutta elämäntapa- ja ruokaremonttia takana ja tänään vaaka näytti vihdoinkin MIINUS KAKSIKYMMENTÄ kiloa! :)

Kuten varmasti jokainen painoaan tiputtanut myös mä olen huomannut saaneeni tässä kuukausien aikana paremman itsetunnon, itsevarmuutta ja uskallusta olla enemmän oma itseni. Mun ei tartte enää "piilotella" itseäni ja tuntuu, että pikkuhiljaa alan pääsemään elämään kiinni. Hassua todeta, mutta muutamaan kertaan peiliin katsoessa mä olen itseasiassa pitänyt näkemästäni ja tainnut jopa ihan ääneen todeta näyttäväni ihan kivalta (heh), mutta silti vuosia ja vielä kerran vuosia huonon omantunnon omanneena mun on vaikea ottaa vastaan kehuja muilta... Mä olen ylpeä itsestäni ja tähänastisista saavutuksista, mutta muiden positiiviset huomautukset saa mut hämilleen ja vielä enemmän hämilleen saa miehiltä saatu huomio. Apua, mä tunnen itseni aivan muulta planeetalta tulleelta kun kuulen kehuja ulkonäöstäni miehiltä! :D

-20 kiloa etapin saavuttaneena palkitsin itseni uusilla housuilla. Vielä muutama kuukausi sitten en olisi ikinä uskonut, että vielä joku päivä mä voisin laittaa jalkaani jotain noinkin paljon valkoista sisältävää...


Vielä kuitenkin on tekemistä... Ollakseni normaalipainon rajoissa mulla on pudotettavaa vielä 6kg, mutta kyllä mä tähtään ainakin vielä siihen -10 kiloon. Nyt päivän viimeiset protskut kitusiin ja nukkumaan, jotta olen aamulla skarppina hirveän ihanaa yläkroppatreeniä varten.

Viikon viimeinen treeni

Ai, että mä vihaan sitä tunnetta kun salilla pitää treenata pitäen silmällä kelloa koko ajan. Tänään oli juurikin sellainen päivä eikä asiaa helpottanut yhtään se fakta, että oli yläkropan vuoro joka kuitenkin vie aikaa... ja joka ikinen kerta koettelee mun hermoja. Mulla on tapana kirjottaa treenipäiväkirja edellisenä iltana valmiiksi eli siis kirjotan liikkeet, toistomäärät ja painot valmiiksi... Auttaa siinä mielessä, että tunnollisena treenaajana silloin ei pysty huijaamaan ja luistamaan esimerkiksi toistomäärissä vaan kun se on jo mustaa valkoisella niin se on silloin tehtävä. Pienen kiireen takia tänään olisi tehnyt mieli jättää muutama liike tekemättä tai tehdä pienemmällä toistomäärällä, mutta ei... mun omatunto ei anna periksi treenata puoliksi tai edes puoliteholla.

Anna Mun Treenaa-blogista bongasin uudenlaisen tavan treenata hauista ja olihan sitä kokeiltava ja ei muuta kuin lattialle makaamaan.


Hauikset lattialla maaten taljassa ja voin kertoa, että kyllä muuten toimii! Ottaa hauksiin, mutta ei rasita selkää. Narun sijasta mä tein liikkeen tangolla, koska se toimi mulla paremmin. Jää ehdottomasti mun treeniliikkeisiin.

Liike oli kai sen verran mielenkiintoinen, että myös saliohjaajat tuli kokeilemaan liikettä :)

Hymyilytti siinä tänään kun eräs toinen salilla ollut, hieman vanhempi nainen keskeytti mun treenaamisen kysyäkseen mun salihanskoista. Ei siinä muuten mitään, mutta kun kyseinen nainen kutsui mua "kovaksi treenaajaksi" ja halusi kuulla mun mielipiteen :D Aiemmin, muutama päivä sitten samainen nainen ihasteli mun tunnollisuutta ja omistautumista toteamalla, että kun mä olen aina siellä (salilla). Hei, kyllä siellä salilla on mua kovempiakin treenaajia, ainakin mun mielestä ja vaikka mä viihdynkin salilla ihan kiitettävästi niin kyllä minäkin pidän lepopäiviä, sillä lihas ei kasva ilman lepopäiviä.


Naistenpäivän kunniaksi oli salilla tarjolla vaahtokarkkeja... mä oon heikkona vaahtokarkkeihin, mutta pysyin tiukkana ja sinne ne jäi kippoon muiden nautittavaksi.

N-Y-T mulla alkaa ihanat 3 päivän vapaat! :)

Plus hiilaria

Nyt on sitten lisätty hieman hiilareita ruokavalioon kun tosiaan alkoi tuntumaan siltä, että voimat ei enää riittänyt tämän hetkiseen treenimäärään.


Aamupuuro-raejuusto-mehukeitto sai seurakseen banaanin...
... ja kyllä, kaikki sekasin vaan! :)

Lounassalaatti kalalla ja 50g (raakapaino) täysjyväpastaa.
Koska jalkatreeni on edelleenkin mun suosikki niin tykkään ottaa siitä kyllä kaiken mahdollisen irti ja piiskata jalkoja oikein urakalla. Ainakin tuntui siltä, että aamupalalla nautitulla banaanilla saattoi olla osansa asiaan sillä 1,5 tunnin treeni sujui suht iisisti ja helposti jaksoi lounaaseen asti, joka oli vuorossa heti kohta treenin jälkeen.


Treenin jälkeinen palkkari
Siinä salilta lähtiessä sain (kiitos vaan Mari :)) testiin Teho Sportin energia- ja proteiinipatukoita. Energiapatukat on siis tarkoitettu ennen pitkäkestoista suoritusta nautittavaksi ja protskupatukat taasen voimaharjoittelun jälkeiseen palautumiseen.


Onkos kenelläkään jo ennestään kokemusta kyseisistä patukoista? Mä kun en ole vielä niin perehtynyt yleisesti minkäänlaisten energia/proteiinipatukoiden maailmaan, joten olen hieman huono vertailemaan, mutta aion kyllä testata nuo saamani ja kuinka niistä mahdollisesti on apua.

Reeniä, reeniä ja nälkää

Voi apua, aloitin tosiaan ohjelmalla treenaamiseen jälleen alusta ja vastoin Mikon ohjeistusta en kylläkään nostanut painoja 50 %:lla (huh huh, mitä se oikein kuvittelee!?! :D), mutta nostin hitusen verran kuitenkin ja kiitos siitä olin kuolla Smithin alle maanantaina jalkatreeniä suorittaessa. Tiedä sitten johtuko se alkukankeudesta, lauantain juhlinnasta vai ihan yleisestä maanantai-fiiliksestä, mutta hitto se kyykkääminen vaan tuntu raskaalta.

Uuden ohjelmakierroksen myötä lisäsin treeneihin myös enemmän liikkeitä aina yhtä ruumiinosaa kohden. Esimerkiksi Smithin lisäksi teen jalkapäivinä myös prässin kuten myös reisiojennukset etu- ja takareisille laitteessa. Tiistaina vuorossa ollut yläkroppa sen sijaan tarvitsee vielä parannusta, sillä jostain syystä mä vaivun epätoivoon kun yritän keksiä eri keinoja treenaamisille tai sitten jos keksinkin niin en saa niitä toimimaan kunnolla käytännössä ja treenaaminen tuntuu jokseenkin mitättömältä. Pitänee jälleen kysyä Mikolta apua.

Viime päivinä oon alkanut tuntemaan pienimuotoista väsymystä treenatessa ja alati vallitsevaa näläntunnetta ja olen itsekin sen tajunnut, että tämän hetkinen kalorimäärä ei ole enää riittävästi treenimäärän kanssa, samoin kuin hiilareiden määrää on hieman nostettava. Miten ihanalta se kuulostikaan kun systerin kanssa asiasta keskusteltaessa systeri tokasi, että "sä kun et ole enää mikään tavis tuossa treenaamisessa" tarkottaen mun omistautumista kovalle treenaamiselle ja kuinka se sitten tuo mukanaan muutoksia :) No, kyllä mä pidän itseäni vielä keltanokkana, mutta on se tsemppaavaa kun toiset ihastelee mun kurinalaisuutta, tunnollisuutta ja päättäväisyyttä.

Kun unohdetaan takkuillut yläkroppatreeni niin tiistai oli kyllä mahtava päivä...

... ei varmaan tarvitse kertoa enempää! :)

Kevyen viikon loppuhuipennus

Perjantaina tein viimeisen kevyen viikon treenin eli siis maanantaista jatketaan taas täysillä. Sen verran täytyy tuosta kevyestä treenaamisesta sanoa, että ei se mitään helppoa ole... mieli kun tahtoo tämän tästä viestittää, että tehoja riittäisi vielä muutamaan extratoistoon, mutta niihin kun sortuu niin koko kevyeltä viikolta menee idea eli siis palautuminen. Kevyessä treenaamisessa pysyin ja olen kyllä tyytyväinen tähän viikkoon :)

Normaalisti mä en viikonloppuisin salilla käy, mutta nyt viikonlopun ollessa kerrankin töistä vapaata pinkasin myös lauantaina sen viidennen kerran tällä viikolla salille tekemään lähinnä aerobista harjoittelua: juoksumatto, soutu ja crosstrainer... Noh myönnetään, kävin mä vähän treenaamassa jalkoja smithissä ja prässissä, mutta kuten sanottu vähän :)


Tähän oli hyvä lopettaa tämä viikko.
Viikonlopun ollessa tosiaan vapaata niin ajattelin lauantai-iltana lähteä hieman viihteelle... kai senkin takia tunsin pakottavaa tarvetta suunnata ensin salille, että voin sitten illalla lähteä humpalle hyvällä omallatunnolla :D ja niin mä todellakin teen. Aion nauttia illasta täysillä, sillä nämä viikonloppuvapaat on harvinaista herkkua.


Mukavaa viikonloppua! :)