Liika on liikaa

No huh huh, mun 3 vapaapäivää oli aikalailla yhtä h*lvettiä, jos ihan rehellisiä ollaan. Miinuskalorit iski sitten todenteolla, sillä kaikki 3 päivää mä olin aivan kuin horroksessa ja niin pirun väsynyt. Jo ihan perus kotiaskareiden tekeminen tuotti vaikeuksia koska tunsin itteni niin voimattomaksi, että päivät meni suurimmaksi osaksi sohvalla maaten.

Lauantaina oli salilla tosiaan avoimet ovet, jonne mä suunnistin jo puoli 10 aikaa aamulla sillä olin ilmoittautunut salilla toimivien PT:den ryhmään, joista ensimmäinen alkoi klo 10. Kukaan muu ei ollut "uskaltautunut" mukaan, joten ainoana osallistujana mä sain PT:den täyden huomion sekä vinkkejä ja opastusta omiin treeneihin. Ensimmäisessä osiossa tehtiin jalkatreeniä: smith, prässi ja mave. Jia, mun suosikkitreeni paitsi, että tällä kertaa se oli varmaankin elämäni pisimmät 40-45min täyttä tuskaa. Mulla ei vaan energiat riittänyt ja ajatukset ei ollut mukana tekemisessä laisinkaan. Siinä missä mulla on esim. prässissä ollut parhaimmillaan 160kg nyt jo reilut 100kg tuntui ylitsepääsemättömältä ja taisin muutamaan kertaan tuskaillakin PT:lle kuinka mä en vaan jaksa. Puolen päivän aikaan mä olin jo aivan rättiväsynyt ja edessä oli vielä toinen osio PT:den kanssa. Ei helkkari tuskastelin minä. Ei tää näin voi jatkua.

Lauantai-ilta olikin sitten aivan hirveä. Tiedän, että ensimmäiset miinuspäivät/viikko on vaikeeta, mutta mulla olo meni niin huonoksi, että olin jo oksentaa. Mä olin valmis syömään vaikka pitsaa, että olisin päässyt eroon siitä heikosta olosta. En kuitenkaan syönyt vaan ensi alkuun tankkasin muutaman paistetun kananmunan, hieman raejuustoa ja banaanin. Ei auttanut vaan myöhemmin oli pakko vielä pistää kitusiin riisiä ja kalkkunaa, jonka jälkeen olokin sitten helpottui - Thank God! Siinä kaverin kanssa keskustellessa todettiin, että 1600 kaloria on mulle aivan liian vähän ja nosto olisi varmastikin enemmän kuin paikallaan. Riisi/kalkkuna tankkauksen jälkeen mä nukuinkin paljon paremmin edelliseen muutaman yöhön verrattuna ja sunnuntain työvuorokin sujui mutkattomasti, kiitos inchin verran isomman ruokamäärän, joka mulla oli pakattuna mukaan. Dieetti ja kropan kiristäminen siis jatkuu, mutta pikkasen suuremmalla kalorimäärällä - jo senkin takia, että jaksan nostaa rautaa salilla, enhän mä nyt halua jo tähän mennessä hankittuja lihaksia kadottaa ;)

Ainoa positiivinen asia päivässä oli InBody-kehonkoostumusmittaus, joka antoi mulle hyviä tuloksia :) Kaikki tulokset oli normaalirajoissa... noh normaalin ylärajoissa, mutta normaalin puolella kuitenkin. Siinä mittauksen tehneen EasyWayn edustajan kanssa jutellessa hän sanoi, että ottaen huomioon mun painonpudotuksen niin mun saamat tulokset on pelkästään hyvää. Sellaisen 5kg voisi tästä kropasta vielä tiputtaa (joka siis mulla onkin työn alla paraikaa), mutta esim. lihasmassaa mulle on kertynyt jo ihan kivasti. Suunta on siis oikea :)

Ruokkiminen kielletty

Tiedättekö sen tunteen kun on nälkä ja sitten väsyttää ja v*tuttaa? Se on elämää miinuskaloreilla. Noh palataanpa ensin niihin plussakaloreihin, joka ei nyt mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Musta tuntui, että mä en mitään muuta tehnytkään kuin olin vaan lappamassa ruokaa kitusiin ja välistä olo oli kuin plussapallolla ja mikä oli lopputulos: mun paino tippui! Aineenvaihdunta lähti siis liiankin hyvin liikkeelle. Eipä huoleta, sillä mä en ole ennen ollut plussakaloreilla ja nytkin vain kokeilin lähinnä mielenkiinnosta. Ensi kerralla olen sitten hieman viisaampi ja esimerkiksi pysyn plussan puolella hieman kauemmin. Nyt en "uskaltanut" olla niin kauaa, sillä kun olen vasta päässyt tavoitepainoon ja pysynyt siinä niin plussat ja painonnousu saattoi ehkä hieman pelottaa mieltä.

Mutta nyt... miinuskaloreita olen nyt mennyt kolmatta päivää ja tuntuu, että mielessä ei muuta olekaan kuin ruoka, ruoka ja vielä kerran ruoka. Sen, että olen yhden päivän aterioista syönyt niin alan jo miettimään ja laskemaan, että milloin saan syödä seuraavan kerran. Aamulla taisin tehdä maailmanennätyksen aamupuuron keitossa ja toisen ennätyksen sen syömisessä kun oli niin jäätävä nälkä. Onneksi aiemminkin miinuskaloreilla eläneenä tiedän, että kyllä se tästä vielä helpommaksi muuttuu kun kroppa tottuu. Pitää vaan tiukasti pitää tavoitteet mielessä niin ei v*tuta tää 24/7 nälkä, ainakaan ihan joka minuutti.

Seuraavaan ruokaan on vielä tunti ja tätäkin kirjoitan silmät puoliummessa kun väsyttää niin julmetusti, joten tämä nyt valitettavasti jää lyhyeen, sillä mieli tekee vain kaatua sohvalle. Onneksi mulla on tässä 3 vapaapäivää niin ehkä tää pahin väsymys/v*tutus/ahistus/saamattomuus kerkee mennä ohi ennen seuraavaa duunivuoroa.

Huom! Lauantaina on Tokia-kuntosalilla Avoimet Ovet! Joten Lahtelaiset ja lähiympäristö tutustumaan ihmeessä! Itse meinasin mennä InBody-kehonkoostumusmittaukseen... yikes.. siinä sitten lävähtää totuus oman kropan tämän hetkisestä tilanteesta vasten kasvoja kertaheitolla.

Klikkaamalla kuvat isommiksi

Lihakset kuntoon

Juuri kun olin aikeissa kirjoittaa eräästä hyvinkin tärkeästä aiheesta ja tässä omaa blogia availlessa silmäilin muiden kirjoituksia (vink vink löytyy tuosta oikeasta reunasta) huomasin Saaran kirjoittaneen juurikin samasta aiheesta. Nimittäin hieronta.

Mulle hieronta on välttämätöntä. Jo työnikin takia mun niska ja hartiat on jumissa hyvinkin nopeesti ja kipeytyessään haittaa tietysti myös treenaamista. Hieronta on mulle osa lihashuoltoa, joka auttaa palautumisessa sekä lisää tehoja. Huomattavasti helpompi ja mukavampi treenata kun mihinkään ei satu.

Noh se ensimmäinen hierontakertahan oli aikamoinen järkytys. Mä tiesin mun hartioiden olevan todella jumissa, samoiten kuin tiesin, että helpolla ei tulla pääsemään, mutta sen ensimmäisen kerran jälkeen mä en rehellisesti sanottuna nojannut mihinkään muutamaan päivään, kuten en myöskään nukkunut selälläni. Sen verran arka yläselkä oli.

Nyt kertoja alkaa olemaan jo kymmenkunta ja oon todennut, että 30min hieronta kerta viikkoon pitää mun hartiat kondiksessa. Auta armias kun en tässä muutamaan viikkoon päässyt hierottavaksi alkoi myös ilmestyä ongelmia, kuten aiemmin kirjoitin. Itkua tosiaan melkein väänsin salilla kun esimerkiksi olkapäätreeni oli täysin poissa pelistä.

Tänään pääsin sitten vihdoinkin "runnottavaksi"... eihän se oikeasti mitään runnomista ole vaikka aikamoisella voimalla mun hieroja pistääkin menee. Muutaman kerran on lihakset ollut jo sen verran hyvässä kunnossa, että ehkä sen sekunnin murto-osan on voinut nauttia, mutta ei, ei siinä käsittelyssä nukahtamaan pääse :D

Ensimmäistä kertaa tänään hierottiin myös selkä ja kylläpä sieltä löytyi kohtia, joiden olemassaoloa en ollut edes tajunnut! Vaikkakin muutama kirosana meinasi lipsahtaa siinä tunnin aikana niin heti jälkeenpäin olo oli jälleen kerran ihmeellisen euforinen ja kyllä lähti taas veri kiertämään sillä jonkin aikaa oli pää aivan sekaisin. Kotiin päästyä ei auttanut muuta kuin maata sohvalla ja senpä takia mä ajotan hieronnat aina vapaapäiville. Jos oon ymmärtänyt oikein niin ei edes ole kovin suositeltavaa mennä esim. töihin hieronnan jälkeen...?

Kuinkas teillä, pidättekö te huolta lihaksista ja käyttekö hierojalla?

Itsekuria!

Tulin vaan nopeasti ennen untenmaille menoa kertomaan kuinka työkaverit tekevät mun dieetillä olemisen niin helpoksi... vai mitä olette mieltä?


Ja heti tämän perään huudeille ilmestyi jotain suklaacupcakeja!

... mutta ei tehnyt edes tiukkaa jättää herkut vaan muiden nautittaviksi.

#proudofmyself :)

Dieetin alkumetrit

Dieettiä on nyt menty ensimmäiset 4 päivää ja so far so good. Yhden pienimuotoisen ongelman olen tosin tässä ensimmäisten päivien aikana huomannut: ruokamäärä on aika järjetön. Mä en todellakaan ole tottunut moisiin määriin, kuten esimerkiksi päivällisellä 150g jauhelihaa (+ muu mukaan kuuluva) ja välistä tuntuu, että grammakin enemmän niin mun maha ratkeaisi liitoksistaan. Ruokaa 2400 kalorin edestä päivässä on siis mulle paljon!

Mielenkiintoista on myöskin ollut huomata miten pää on lähtenyt hyvin dieetin mukaan ja itsekuri on löytynyt jälleen kuin itsestään. Töissä houkutuksia riittää vaikka muille jakaa, mutta näemmä kun on selkeä syy miksi sitä keksiä, karkkia tai siivua porkkanapiirakkaa ei voi syödä niin eipä sitä silloin tule syötyäkään. Eipä itsekuri kyllä ollut mulle ongelma silloinkaan kun mä painoa tiputin.

Siinä missä ruokailut toimii niin treenit on ottanut vähän takapakkia, sillä yläkropan treenaaminen on tällä hetkellä lähestulkoon kokonaan poissa pelistä. Oikean lavan alueen lihas/lihakset on totaalisesti jumissa... aah-näitä-ihania-ammatin-varjopuolia. Pysyäkseen kondiksessa mun yläselkä/hartiat/niska tarvitsee hierontaa melkeinpä sen kerran viikossa ja nyt kun en ole päässyt muutamaan viikkoon hierontaan niin tässä ollaan. Itkuhan tässä melkein tulee kun flow on parhaimmillaan niin sitten tulee tollanen "pikku" este. Noh onneksi jalka/pakaratreenit sentään sujuu, prässissäkin oli tänään kiekkoja 150kg edestä ja treenin jälkeen oli hitokseen hyvä fiilis... ja jumalaton nälkä! :D

Nyt on alettava valmistautumaan untenmaille ja henkisesti valmistautumaan huomenna starttaavaan 8 päivän työputkeen...

Dieetin aloitus

Tänään se sitten alkoi: 8 viikkoa kestävä dieetti. Ensin 3 viikkoa plussakaloreilla... "Ai sä bulkkaat?" multa kysyttiin ja rehellisesti sanottuna mä mielummin sanon, että syön plussakaloreilla, sillä mun korvaan bulkkaus kuulostaa aivan liian "bodari" slangilta ja se ei vaan sovi mun sanavarastoon. Mä olen viime aikoina syönyt noin 2000 kalorin paikkeilla ja nyt kun määrä on 2400 on se mulle aika järjetön määrä ruokaa päivässä ja tuntuu, että koko ajan saa olla syömässä. Vähempään tottuneena en meinannut millään saada tarvittavaa kalorimäärää täyttymään, mutta lopulta sekin onnistui proteiinipitoisilla ruuilla. Kaveri totesi: "Kyllähän ne kalorit saa täyttymään esim. karkilla..." Niih... no se ei kuitenkaan ole tässä tarkoitus vaan kalorit kerätään puhtaista ja terveellisistä ruoka-aineista. Plussakaloriviikkojen jälkeen vaihdan miinuskaloreille, jossa olisi tarkoitus olla 5 viikkoa. Viikkomäärä saattaa jäädä lyhyemmäksikin riippuen siitä kuinka kroppa reagoi. Aineenvaihdunta ei saa hidastua eikä lihaskato alkaa. Miinusviikoilla kalorimäärä tulee olemaan 1600 paikkeilla. Täytyy sanoa, että mielenkiinnolla odotan kuinka tässä käy... niinhän sitä sanotaan, että kokeilemalla se selviää :)

Koska seuraavat 8 viikkoa tulee olemaan tarkkaa ja kurinalaista ruokavaliota niin olihan mun maanantaina hieman hemmoteltava itseäni. Ensin suunnattiin äitin kanssa, minnekäs muualle kuin Santa Fe Expressiin syömään kananachot... aah nachoista on tullut mun heikkous, ne on niin hitokseen nam nam :) Kaupasta lähti mukaan Ben & Jerry's jäätelö ja Punnitse & Säästä-kaupasta jugurttibanaaneja.


Noi kun olin vetänyt napaani illan aikana niin siinä olikin herkkuhammas hetkeksi aikaa tyydytetty :)

Nyt plussakaloreilla treenataan ja kovaa. Siinä missä toistomäärät pidetään lyhyinä painomääriä on tarkoitus nostaa.