Mutta nyt... miinuskaloreita olen nyt mennyt kolmatta päivää ja tuntuu, että mielessä ei muuta olekaan kuin ruoka, ruoka ja vielä kerran ruoka. Sen, että olen yhden päivän aterioista syönyt niin alan jo miettimään ja laskemaan, että milloin saan syödä seuraavan kerran. Aamulla taisin tehdä maailmanennätyksen aamupuuron keitossa ja toisen ennätyksen sen syömisessä kun oli niin jäätävä nälkä. Onneksi aiemminkin miinuskaloreilla eläneenä tiedän, että kyllä se tästä vielä helpommaksi muuttuu kun kroppa tottuu. Pitää vaan tiukasti pitää tavoitteet mielessä niin ei v*tuta tää 24/7 nälkä, ainakaan ihan joka minuutti.
Seuraavaan ruokaan on vielä tunti ja tätäkin kirjoitan silmät puoliummessa kun väsyttää niin julmetusti, joten tämä nyt valitettavasti jää lyhyeen, sillä mieli tekee vain kaatua sohvalle. Onneksi mulla on tässä 3 vapaapäivää niin ehkä tää pahin väsymys/v*tutus/ahistus/saamattomuus kerkee mennä ohi ennen seuraavaa duunivuoroa.
Huom! Lauantaina on Tokia-kuntosalilla Avoimet Ovet! Joten Lahtelaiset ja lähiympäristö tutustumaan ihmeessä! Itse meinasin mennä InBody-kehonkoostumusmittaukseen... yikes.. siinä sitten lävähtää totuus oman kropan tämän hetkisestä tilanteesta vasten kasvoja kertaheitolla.
Klikkaamalla kuvat isommiksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti