Kuten varmasti jokainen painoaan tiputtanut myös mä olen huomannut saaneeni tässä kuukausien aikana paremman itsetunnon, itsevarmuutta ja uskallusta olla enemmän oma itseni. Mun ei tartte enää "piilotella" itseäni ja tuntuu, että pikkuhiljaa alan pääsemään elämään kiinni. Hassua todeta, mutta muutamaan kertaan peiliin katsoessa mä olen itseasiassa pitänyt näkemästäni ja tainnut jopa ihan ääneen todeta näyttäväni ihan kivalta (heh), mutta silti vuosia ja vielä kerran vuosia huonon omantunnon omanneena mun on vaikea ottaa vastaan kehuja muilta... Mä olen ylpeä itsestäni ja tähänastisista saavutuksista, mutta muiden positiiviset huomautukset saa mut hämilleen ja vielä enemmän hämilleen saa miehiltä saatu huomio. Apua, mä tunnen itseni aivan muulta planeetalta tulleelta kun kuulen kehuja ulkonäöstäni miehiltä! :D
-20 kiloa etapin saavuttaneena palkitsin itseni uusilla housuilla. Vielä muutama kuukausi sitten en olisi ikinä uskonut, että vielä joku päivä mä voisin laittaa jalkaani jotain noinkin paljon valkoista sisältävää...
Vielä kuitenkin on tekemistä... Ollakseni normaalipainon rajoissa mulla on pudotettavaa vielä 6kg, mutta kyllä mä tähtään ainakin vielä siihen -10 kiloon. Nyt päivän viimeiset protskut kitusiin ja nukkumaan, jotta olen aamulla skarppina hirveän ihanaa yläkroppatreeniä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti